Sulautuva opetus
Sulautuva opetus (blended learning) yhdistää kontaktiopetuksen sekä viestintä - ja verkkopohjaisen opetuksen. Tässä vaiheessa voidaan miettiä, että johan tälläista opetusmenetelmien integrointia on tehty iät ajat: on pohdittu toiminnallisen ja normaalin ”pulpetti”opetuksen linkittymistä yhteen. Joten mitä uutta tämä termi muka sitten pitää sisällään? Sulautuva opetus haastaa lisäksi myös yksilöiden oppimistaitoja, eli tiedonsiirtämisen vastuu ei pelkästään ole opettajan. Opetusta ja oppimista tarkastellaankin uusien oppimisympäristöjen kautta ja näin pyritään hallitsemaan uusia tiedon käsittelyn mekanismeja. Kontakti -ja verkkoopetuksen yhdistämisen on todettu näkyvän tehokkaasti oppimistuloksissa, avaavathan erilaiset opetusmenetelmät sekä opetuksessa että yksilön oppimisessa uudenlaisia tapoja jäsentää ja ymmärtää tieto. Näemme tämän siten, että sekä kontaktiopetuksen että verkkopohjaisen opetuksen linkittäminen tehostaa oppilaan oman ajattelun kehittymistä, sillä se vaatii sopeutumista ja uusien lähestymistapojen löytämistä moninaisessa opetuksessa. Koulutusleikkaukset ja resurssipula tuo sulautuvan opetuksen mahdollisuuden enemmän ajankohtaisiksi: esimerkiksi eri yliopistojen välillä tehtävä etäverkko opetus ja jopa kansainvälinen opetus yli verkkoympäristörajojen, hyödyntävät sulautuvaa opetusta jossa tapahtuu sulautuvaa oppimista. Maisteriopiskelijana myös osa meistä käy kontaktiopetuksessa muualta ja osa on välillä estynyt tulemaan kontaktiopetukseen, joten vaihtoehtoiset suoritustavat ovat esimerkiksi juuri yliopiskelussa jo arkipäivää ja toimiva ratkaisu osalle opiskelijoista.
Blended Learning
(Lähde: http://www.theteslaacademy.com/whatisblended/)
Yhteisöllisen oppimisen sovellutukset, Tutkiva oppiminen
Tutkiva oppiminen tarkoittaa sitä,
että tiedonhankinta ja oppiminen on itseohjautuvaa, eli oppija
lähtee liikkeelle asettamalla ongelmia, muodostamalla omia
käsityksiään ja ymmärrystään rakentamalla näin syntyneestä
tiedosta aiempaan tiedostaneensa vielä laajempia kokonaisuuksia.
Vaikka tutkivan oppimisen tiedonkäsittely voidaan nähdä hyvin
yksilöpainotteisena, tiedonhankinnan prosessi syvenee, kun
opiskelijana omat kokemukset ja tavat opetella tietyt asiat, voidaan
jakaa oppimisyhteisön kesken. Yhteisöllisen oppimisen
näkökulmasta, keskeistä siis on jakaa syntynyt tieto oppijoiden
kesken. Tutkivan oppimisen tavoitteena on ohjata oppilaita hakemaan
tietoa toisiltaan, toteuttaa yhdessä aivoriihiä ja esimerkiksi
learning cafe tyyppistä yhteisöllistä oppimista ja välittää
toisilleen uusia ajattelumalleja ja yleisesti kehittää omia
päättely ja tiedonhankintatapojaan.
Hakkarainen, K., Lipponen, L., Ilomäki, L., Järvelä, S., Lakkala, M., Muukkonen, H., Rahikainen, M. & Lehtinen, E. (1999) Tieto- ja viestintätekniikka tutkivan oppimisen välineenä. Helsingin kaupungin opetusvirasto.
Lähteet:
Seitamaa- Hakkarainen, P &
Hakkarainen, K.
http://www.mlab.uiah.fi/polut/Yhteisollinen/teoria_tutkiva_oppiminen.html
Hakkarainen, K., Lipponen, L., Ilomäki, L., Järvelä, S., Lakkala, M., Muukkonen, H., Rahikainen, M. & Lehtinen, E. (1999) Tieto- ja viestintätekniikka tutkivan oppimisen välineenä. Helsingin kaupungin opetusvirasto.

Sulautuvan opetuksen vahvuus on mielestäni se, että siinä yhdistyvät kontaktiopetuksen sosiaaliset ja vuorovaikutukselliset hyödyt sekä verkkopohjaisen opetuksen joustavuus. Verkko-opintoja tulisikin käyttää juuri kontaktiopetuksen tukena ja rinnalla, eikä korvata niillä koko kontaktiopetusta. Toisaalta on hyvä, että jos henkilö on estynyt osallistumasta kontaktiopetukseen, hänelle löytyy vaihtoehtoisia suoritustapoja. Kontaktiopetuksessa saatava hyöty on kuitenkin mielestäni sellaista, jota verkko-opetuksella ei voida mitenkään korvata. Tietysti tämä riippuu myös opiskeltavasta asiasta. Esimerkiksi opettajankoulutuksessa kontaktiopetus on hyvin tärkeää, kun taas jollain muulla alalla verkko-opinnot ovat toimivampia. Kontaktiopetuskaan ei ole mikään itseisarvo, vaan sen tulee olla hyvin suunniteltua ja tarkoituksenmukaisesti toteutettua. Sulautuvaa opetusta voitaisiin mielestäni hyödyntää enemmän myös toisen asteen opinnoissa sekä peruskoulussa.
VastaaPoistaSulautuva opetus eli blended learning on minulle uusi ja vieras pedagoginen malli. Löysin mielestäni hyvän kuvan, joka selkeyttää ”blended learning” –käsitettä.
VastaaPoistaMikäli olen tulkinnut oikein, tarkoitetaan sulautuvalla opetuksella sitä, että oppijalle annetaan tehtävään ohjeet virtuaalisesti ja oppija suorittaa kyseisen tehtävän virtuaalisen ohjeen mukaan omaan tahtiin. Virtuaalisesti annettua ohjetta voi oppija ”kelata ja toistaa” tarpeen mukaan. Tällöin perinteinen luokkamuotoisesti yhteisesti annettu opetus ei rajoita oppijan omassa tahdissa oppimista. Opettajan aika voidaan hyödyntää niille, jotka lisäapua tarvitsevat. Minusta erittäin käyttö- ja toteuttamiskelpoinen malli. Täytyy testata.
Kuva ei näköjään näy. Yritän lisätä sen blogi-tekstiin suoraan..
VastaaPoistaSelvitystyön tuloksena olen sivistänyt itseäni ja löytänyt tarkennuksen ”sulautuvaan opetukseen”. Sulautuvassa opetuksessa yhdistetään kasvokkain ja verkossa tapahtuva oppiminen. Sulautuva oppiminen voi sisältää samanaikaisesti kontaktiopetusta, itsenäistä työskentelyä sekä verkossa tapahtuvaa interaktiivista osallistumista. Sulautuvassa opetuksessa on mahdollisuus sosiaalisuuteen, oppimiseen ja yhteiseen ideointiin ajasta ja paikasta riippumatta. Toteutustapa lisää oppijan omaa aktiivisuutta ja vastuuta oppimisestaan.
VastaaPoistaKASSO1 –kurssin toteutus on selkeästi ottanut mallia sulautuvasta opetuksesta. Meidät on aktivoitu osallistumaan ja kommentoimaan luentojen aikana interaktiivisesti erilaisten verkosta löytyvien ohjelmien kautta, kuten twitter, socrates ja padletin. Onhan blogi myös osa oppimisen kokonaisuutta.
Joutsenvirta T & Myyry L. (2010) Sulautuva opetus. Käytäntöjä ja pedagogiikkaa.
http://blogs.helsinki.fi/sulautuvaopetus/files/2010/12/sulautuva2010.pdf
Joutsenvirta T & Kukkonen A Sulautuvaa opetusta monilla tavoilla ja menetelmillä (pdf)
http://www.helsinki.fi/valtiotieteellinen/julkaisut/sulautuva_opetus.pdf
Minulla on asperger-lapsi. Hän menee sekaisin epämääräisistä ohjeista eli hae tietoa jostakin. Mielestäni sulauttava opetus on erittäin hyvä asia, mutta on opiskelijoita joille se ei sovi. Lapseni kuuntelee kauhuissaan minun ja 3 lapseni juttuja, jotka ovat myös Tampereen yliopistossa. Hän ei missään nimessä halua tänne, koska yliopistossa pitää olla niin itseohjautuva. Hän on käynyt lukion ja saanut m-paperit eli älyssä ei ole puutteita, mutta opetustyylien epämääräisyys ahdistaa häntä.
VastaaPoistaOlen juuri saamassa valmiiksi ison tutkimuksen vokologiasta. Viime vuonna ei alkanut vokologian tutkimusmenetelmäkurssia. Lähdin siis melko tyhjinkäsin työparini kanssa tekemään tutkimusta. Opettajakin sanoi, että latvasta alaspäin. Työlästä on ollut, mutta nyt tuntuu todella mukavalta. Kaikki on opittu käytännössä ja kantapään kautta. varmasti muitetaan koko loppuelämä vokologian tutkimus.
VastaaPoistaTutkivassa oppimisessa näkyy sosiokulttuurisen oppimissuuntauksen piirteitä. Tämän oppimissuuntauksen voidaan ajatella olevan eräänlainen konstruktivismin ja konnektivismin välimuoto. Joku opintopiiriryhmä pohti luennolla arviointia konstruktivistisen oppimisteorian näkökulmasta. He esittivät kysymyksen, arvioidaanko pelkkää tulosta, vai pitäisikö arvioinnin kohdistua myös oppimisprosessiin. Itse kannatan ehdottomasti koko prosessin arvioimista. Toinen kysymys onkin, miten se käytännössä tehdään. Mielestäni toimiva keino on ottaa oppija itse mukaan arviointiin. Tästä hyötyy niin oppija kuin opettaja. Toinen opintopiiriryhmä kritisoi konnektivismia oppimisen syvyyden näkökulmasta: onko kyse ennemmin tiedon hankkimisesta kuin todellisesta oppimisesta? Mielestäni vastaus riippuu siitä, kuinka pitkälle oppimisprosessi viedään. Jos se jää tiedon hankkimisen tasolle, ei syvällistä oppimista juurikaan tapahdu. Hankittua tietoa tulee soveltaa tuottaen uutta tietoa. Tämä liittyy oppimisen tavoitetasoihin, joita Manninen esittelee opetus- ja opiskelutapoihin sekä ympäristöön yhteydessä olevina seikkoina. Oivalsin, että oppimisympäristö rajaa käytettävissä olevia opetus- ja opetustapoja sekä määrittää tason, jolle oppimisessa voidaan päästä. Jos tähdätään korkeimmalle tasolle eli soveltamiseen, ympäristön on oltava sellainen, jossa tekeminen, harjoittelu ja opitun soveltaminen on mahdollista.
VastaaPoistaBatesin luku tiedon luonteesta ja sen ilmenemisestä opetuksessa sai minut ajattelemaan omaa kasvatuskäsitystäni. Jokaisella kasvattajalla on jokin käsitys tiedon luonteesta ja oppimisesta. Nämä käsitykset vaikuttavat luonnollisesti siihen, millaisia opetusmetodeja kukin kasvattaja suosii. Tämä muistutti minua taas sitä, että kasvatus ja koulutus ovat hyvin inhimillistä toimintaa. Ihmisillä on erilaisia uskomuksia ja tulkintoja, joiden perusteella he tekevät ratkaisuja, jotka vaikuttavat muihin ihmisiin. Tästä syystä onkin hyvä joskus tarkastella, mihin oppimisteoriaan omassa kasvatustoiminnassaan nojaa. Batesin kirjoittama luku verkkoon keskittyvistä opetusmetodeista havahdutti siihen, että nyt edetään todellakin toisenlaista aikakautta. Tiedon siirtämiseen perustuvat opetusmetodit ovat ehkä toimineet tarkoituksenmukaisesti aikoinaan, mutta nykyaika asettaa uudenlaisia vaatimuksia myös opetuksen toteutustavoille.