Kävin ”oppimassa” sosiaalisen median kymmenestä myytistä, jotka estävät sosiaalisen median hyödyntämisen. Linkki webinaariin: http://www.dicole.com/2013/07/26/webinaari-10-myyttia-sosiaalisesta-mediasta/
Myytinmurtajina kyseisessä webinaarissa
ovat Tiina Neuvonen ja Antero Aalto Dicolesta. Webinaari on tehty vuonna 2013, joten
osa myyteistä on varmasi jo muuttaneet muotoaan. Silti itselleni
ihan hyödyllinen Webinaari-tunti. Webinaarissa nostetaan esille kymmenen syvään
juurtunutta käsitystä sosiaalisen median hyödyntämisestä organisaatioiden
markkinoinnissa. Listaan tähän lyhyesti läpikäydyt myytit ja niiden murtamiset.
Myytti 1 Sosiaalisessa mediassa on
pakko olla
Murtajien mukaan sosiaalisessa
mediassa ei kannata olla mukana, jos ei näe siihen mitään hyvää perustetta.
Liiketoiminnan kannalta on tärkeää, että sosiaalisessa mediassa oleminen on strategian
ja tavoitteiden mukaan tarkoituksenmukaista. Voidaan kysyä, että onko liiketoiminnan
kohdeyleisö sosiaalisen median käyttäjä?
Myytti 2 Kesätyöntekijä hoitaa
Kesätyöntekijän ei myytinmurtajien
mukaan pitäisi hoitaa sosiaalisen median kanavia, vaan sitä tulee hoitaa yrityksen
toimialan hyvin tunteva henkilö. Sosiaalinen media on tärkeä, suora ja
vuorovaikutuksellinen yhteys asiakkaaseen. Sosiaalisen median hyödyntäminen ja
käyttäminen vaatii organisaatiolta resursseja.
Myytti 3 Sosiaalinen media on passé
Osaltaan totta – suurin hypetys on
ohi. Digitalisaatio, eli palveluiden sähköistämisen mahdollisuudet ovat
kuitenkin tulevaisuutta, jota tulee hyödyntää myös sosiaalisen median kautta.
Sosiaalisen median hyödyntäminen tulee aina olla yrityksen strategian ja tavoitteiden
mukaista.
Myytti 4 Sosiaalisen median
toimenpiteet voi ulkoistaa
Myytinmurtajien mukaan yrityksen
keskeisiä toimia ei kannata ulkoistaa, vaan kontrollin ja osaamisen tulee olla
organisaatiolla itsellään. Jatkuvan osaamisen kehittämisen tulee olla keskiössä,
myös sosiaalisen median hallinta.
Myytti 5 Sosiaalinen media ei
toimi eikä tuota
Sosiaalisen median
markkinointihyödyntämisessä tulee olla realistiset tavoitteet ja muistaa
sosiaalisen median erilaiset syklit ja toimintamekanismit.
Myytti 6 Sosiaalisen median
tuloksia ei voi mitata
Liiketoiminnan tavoitteet
määrittelevät aina käytettävät mittarit, myös sosiaalisen median suhteen.
Sosiaalisen median mittareilla voi mitata missä asiakaspalvelupolun vaiheessa
sosiaalinen media on vaikuttanut asiakassuhteeseen. Mittarit voivat olla määrällisiä
tai laadullisia, riippuen siitä, että onko sosiaalisen median toiminta
yksisuuntaista passiivista toimintaa vaiko kaskisuuntaista vuorovaikutuksellista
palvelua. Yritykselle on tärkeää olla tietoinen millaisia etuja sosiaalinen
media voi tarjota, sitä on hyvä organisaation sisällä tutkia ja pohtia.
Myytti 7 Sosiaalinen media ei ole
johdon asia
Mediaosaaminen on osa organisaation
imagoa, joten on olennaista, että johto on sitoutunut ja aktiivinen sosiaalisen
median kehittämisen suhteen. Liiketoiminnan kannalta on tärkeää, että
sosiaalisen median hyödyntäminen on strategian ja tavoitteiden mukaista.
Sosiaalinen media mahdollistaa avoimen dialogin asiakkaiden kanssa.
Myytti 8 Sosiaalinen media toimii
kuten perinteinen media
Kampanja-ajattelu leimaa edelleen
sosiaalisessa mediassa käytettävää markkinointia. Markkinoinnin voisi toteuttaa
myös kaksisuuntaisesti, jolloin yritys voi oppia kohderyhmältään, reagoida
nopeammin toiveisiin ja rakentaa joustavampi asiakaspalvelu.
Myytti 9 Sosiaalinen media on
negatiivisen palautteen tyyssija
Saatu palaute kannattaa hyödyntää
organisaation toiminnan kehittämiseen. On hyvä pohtia mihin tarkoitukseen
sosiaalisen median kanavaa käyttää, onko se markkinoinnin väline vaiko asiakaspalveluun
tarkoitettu.
Myytti 10 Sosiaalinen media on
massamedia
Myytinmurtajat näkevät suuren
hyödyn sosiaalisen median vuorovaikutteisuudessa. Haasteena nähdään, että
yleisö fragmentoituu ja hakevat uusia mielenkiinnon kohteita. Sosiaalista
mediaa tulee tulevaisuudessa osata hyödyntää enemmän siinä, että tiedetään mitkä
ovat kohderyhmän tarpeet, motiivit ja kiinnostus organisaatioon tarjoaman
tuotteen/palveluun nähden.
Lähde: http://www.dicole.com/webinaari-10-myyttia-sosiaalisesta-mediasta/
VastaaPoistaSosiaalisessa mediassa pakko olla: hiukan samaa mieltä ja hiukan eri mieltä. Harva itseni ikäisistä enää välttelevät sosiaalista mediaa, okei, tämäkin voi olla yleistys mutta mediaopiskelu kuuluu lähestulkoon joka alaan, jota opiskelet, sivullisena sisältönä.
Vihaan käsitettä Some. Ajatusta sosiaalinen media. Viestintäverkostot ovat niin paljon muutakin kuin sosiaalisen median hallitsemista. Saatat vaikka hallita nettisivujen muokkaamisen, mutta twiittaaminen ei suju luonnostaan. Mennäänkö verkkooppimisen arvostelussa siihen, kumpaa hallitset paremmin? Mikä on tasapaino. Ajattelin myös aluksi tästä kurssista, että jos en osaa käyttää Padletia tai ymmärrä mikä on MOOC, en voi ymmärtää digitalisoitumisen vaikutusta oppimiseen kokonaisuutena.
En koe, että minun pitäisi hallita joka kanava ja foorumi täydellä teholla. Työhöni liittyvät mediakasvatuksen menetelmät ovat päiväkotimaailmassa vielä melko perinteiset: alle 3- vuotiailla ennemmin räppään ontuen untuvikoille Koiraräpin miljoona kertaa uudelleen ja uudelleen, kuin istutuisin nenä kiinni iPadissa katselemassa Youtubesta, että mitenkäs se koira nyt sanookaan? Nuoria kohdatessani joudun ottamaan usein roolin, jossa minua opetetaan. Järjestötoiminnassa ja varsinkin kentällä nuorten parissa kohtaa välillä kommentteja sävyllä ” ai eksä snäppää?” En. Enkä myöskään tiedä mikä on periskooppi. Jokin sovellus kuulemma. Mutta en minä vaivaannu asiasta, vaan koen että verkkoympäristöjen haltuunotto ei voikaan tapahtua yksilönä opetellen vaan on kohdattava niitä haasteita yhteisönä ja niiden yhteisöjen parissa, jotka antavat vastavuoroisesti takaisin paljon informaatiota siitä, kuinka mikäkin ryhmä keskenään verkostoituu.
VastaaPoista