sunnuntai 31. tammikuuta 2016

Webinaari: 10 myyttiä sosiaalisesta mediasta

Kävin ”oppimassa” sosiaalisen median kymmenestä myytistä, jotka estävät sosiaalisen median hyödyntämisen. Linkki webinaariin:  http://www.dicole.com/2013/07/26/webinaari-10-myyttia-sosiaalisesta-mediasta/
Myytinmurtajina kyseisessä webinaarissa ovat Tiina Neuvonen ja Antero Aalto Dicolesta. Webinaari on tehty vuonna 2013, joten osa myyteistä on varmasi jo muuttaneet muotoaan. Silti itselleni ihan hyödyllinen Webinaari-tunti. Webinaarissa nostetaan esille kymmenen syvään juurtunutta käsitystä sosiaalisen median hyödyntämisestä organisaatioiden markkinoinnissa. Listaan tähän lyhyesti läpikäydyt myytit ja niiden murtamiset.

Myytti 1 Sosiaalisessa mediassa on pakko olla
Murtajien mukaan sosiaalisessa mediassa ei kannata olla mukana, jos ei näe siihen mitään hyvää perustetta. Liiketoiminnan kannalta on tärkeää, että sosiaalisessa mediassa oleminen on strategian ja tavoitteiden mukaan tarkoituksenmukaista. Voidaan kysyä, että onko liiketoiminnan kohdeyleisö sosiaalisen median käyttäjä?

Myytti 2 Kesätyöntekijä hoitaa
Kesätyöntekijän ei myytinmurtajien mukaan pitäisi hoitaa sosiaalisen median kanavia, vaan sitä tulee hoitaa yrityksen toimialan hyvin tunteva henkilö. Sosiaalinen media on tärkeä, suora ja vuorovaikutuksellinen yhteys asiakkaaseen. Sosiaalisen median hyödyntäminen ja käyttäminen vaatii organisaatiolta resursseja.

Myytti 3 Sosiaalinen media on passé
Osaltaan totta – suurin hypetys on ohi. Digitalisaatio, eli palveluiden sähköistämisen mahdollisuudet ovat kuitenkin tulevaisuutta, jota tulee hyödyntää myös sosiaalisen median kautta. Sosiaalisen median hyödyntäminen tulee aina olla yrityksen strategian ja tavoitteiden mukaista.

Myytti 4 Sosiaalisen median toimenpiteet voi ulkoistaa
Myytinmurtajien mukaan yrityksen keskeisiä toimia ei kannata ulkoistaa, vaan kontrollin ja osaamisen tulee olla organisaatiolla itsellään. Jatkuvan osaamisen kehittämisen tulee olla keskiössä, myös sosiaalisen median hallinta.

Myytti 5 Sosiaalinen media ei toimi eikä tuota
Sosiaalisen median markkinointihyödyntämisessä tulee olla realistiset tavoitteet ja muistaa sosiaalisen median erilaiset syklit ja toimintamekanismit.

Myytti 6 Sosiaalisen median tuloksia ei voi mitata
Liiketoiminnan tavoitteet määrittelevät aina käytettävät mittarit, myös sosiaalisen median suhteen. Sosiaalisen median mittareilla voi mitata missä asiakaspalvelupolun vaiheessa sosiaalinen media on vaikuttanut asiakassuhteeseen. Mittarit voivat olla määrällisiä tai laadullisia, riippuen siitä, että onko sosiaalisen median toiminta yksisuuntaista passiivista toimintaa vaiko kaskisuuntaista vuorovaikutuksellista palvelua. Yritykselle on tärkeää olla tietoinen millaisia etuja sosiaalinen media voi tarjota, sitä on hyvä organisaation sisällä tutkia ja pohtia.

Myytti 7 Sosiaalinen media ei ole johdon asia
Mediaosaaminen on osa organisaation imagoa, joten on olennaista, että johto on sitoutunut ja aktiivinen sosiaalisen median kehittämisen suhteen. Liiketoiminnan kannalta on tärkeää, että sosiaalisen median hyödyntäminen on strategian ja tavoitteiden mukaista. Sosiaalinen media mahdollistaa avoimen dialogin asiakkaiden kanssa.

Myytti 8 Sosiaalinen media toimii kuten perinteinen media
Kampanja-ajattelu leimaa edelleen sosiaalisessa mediassa käytettävää markkinointia. Markkinoinnin voisi toteuttaa myös kaksisuuntaisesti, jolloin yritys voi oppia kohderyhmältään, reagoida nopeammin toiveisiin ja rakentaa joustavampi asiakaspalvelu.

Myytti 9 Sosiaalinen media on negatiivisen palautteen tyyssija
Saatu palaute kannattaa hyödyntää organisaation toiminnan kehittämiseen. On hyvä pohtia mihin tarkoitukseen sosiaalisen median kanavaa käyttää, onko se markkinoinnin väline vaiko asiakaspalveluun tarkoitettu.

Myytti 10 Sosiaalinen media on massamedia
Myytinmurtajat näkevät suuren hyödyn sosiaalisen median vuorovaikutteisuudessa. Haasteena nähdään, että yleisö fragmentoituu ja hakevat uusia mielenkiinnon kohteita. Sosiaalista mediaa tulee tulevaisuudessa osata hyödyntää enemmän siinä, että tiedetään mitkä ovat kohderyhmän tarpeet, motiivit ja kiinnostus organisaatioon tarjoaman tuotteen/palveluun nähden.

Lähde: http://www.dicole.com/webinaari-10-myyttia-sosiaalisesta-mediasta/

2 kommenttia:


  1. Sosiaalisessa mediassa pakko olla: hiukan samaa mieltä ja hiukan eri mieltä. Harva itseni ikäisistä enää välttelevät sosiaalista mediaa, okei, tämäkin voi olla yleistys mutta mediaopiskelu kuuluu lähestulkoon joka alaan, jota opiskelet, sivullisena sisältönä.

    Vihaan käsitettä Some. Ajatusta sosiaalinen media. Viestintäverkostot ovat niin paljon muutakin kuin sosiaalisen median hallitsemista. Saatat vaikka hallita nettisivujen muokkaamisen, mutta twiittaaminen ei suju luonnostaan. Mennäänkö verkkooppimisen arvostelussa siihen, kumpaa hallitset paremmin? Mikä on tasapaino. Ajattelin myös aluksi tästä kurssista, että jos en osaa käyttää Padletia tai ymmärrä mikä on MOOC, en voi ymmärtää digitalisoitumisen vaikutusta oppimiseen kokonaisuutena.

    VastaaPoista
  2. En koe, että minun pitäisi hallita joka kanava ja foorumi täydellä teholla. Työhöni liittyvät mediakasvatuksen menetelmät ovat päiväkotimaailmassa vielä melko perinteiset: alle 3- vuotiailla ennemmin räppään ontuen untuvikoille Koiraräpin miljoona kertaa uudelleen ja uudelleen, kuin istutuisin nenä kiinni iPadissa katselemassa Youtubesta, että mitenkäs se koira nyt sanookaan? Nuoria kohdatessani joudun ottamaan usein roolin, jossa minua opetetaan. Järjestötoiminnassa ja varsinkin kentällä nuorten parissa kohtaa välillä kommentteja sävyllä ” ai eksä snäppää?” En. Enkä myöskään tiedä mikä on periskooppi. Jokin sovellus kuulemma. Mutta en minä vaivaannu asiasta, vaan koen että verkkoympäristöjen haltuunotto ei voikaan tapahtua yksilönä opetellen vaan on kohdattava niitä haasteita yhteisönä ja niiden yhteisöjen parissa, jotka antavat vastavuoroisesti takaisin paljon informaatiota siitä, kuinka mikäkin ryhmä keskenään verkostoituu.

    VastaaPoista